Stáhta musiikadoaimmahat

Máhtto-, áššedovdiid ja vuorddikeahtes deaivvademiid musiikka, teáhtera ja dánsuma čoakkáldat.

Stáhta musiikadoaimmahat álggii doaimmastis miessemánu 1.s beaivvi 2011 gohččumušain ovddidit molsašuddan musiikalaš fálaldaga miehtá riikka mii lea báidnon dáiddalaš ođastuhttimiin ja buori kvaliteahtain ja doaimmahat galgá maiddai seailluhit ja ealáskahttit teáhtera, dánsuma ja musiikka kulturárbbi.

Barggus galgat juohkit ekonomalaš doarjagiid oktasaš- ja ovddidanprošeavttaide mat nannejit ja háhket ovdamuniid friddja ja ámmátlaš musiikaeallimii. Dáiddalašráđi bakte lea nanu čanus musiikkariidda gos musiikkariin, nuohttačálliin, jietnadáidáriin ja musiikaháhkkiin lea loahpalaš váikkuheapmi.

Stáhta musiikadoaimmahagas leat Musiikasajádat (Musikplattformen), Musiika- ja teáhterrájus (Musik- och teaterbiblioteket), Musiika- ja teáhterdávvirvuorká (Musik- och teatermuseet), Ruoŧa viisaárkiiva (Svenskt visarkiv), Caprice Records ja Elektrovdnamusiikastudio (Elektronmusikstudion EMS)

Musiikasajádat

Ođasmahttin ja ovdáneapmi musiikaeallimis – riikkalaččat ja gaskariikkalaččat 

Dáppe dahkko eanas oassi Stáhta musiikadoaimmahaga bargogohččumušas ovddidit ja doarjut friddja musiikaeallima. Musiikasajádat ovddida ja doarju juo ohcanbarggus ekonomalaš doarjaga oktasašprošeavttaid musiikaeallimis. Go prošeakta lea jođus de lea Musiikasajádat oktasašbargoguoibmi mii koordinere ja juolluda joatkkadoarjagiid.  

Ekonomalaš doarjja jurdda lea nannet friddja musiikaeallima, háhkat eavttuid ámmátlaš musiikaeallimii ja  movttiidahttit oktasašbargguid friddja musiikaeallima ja organisašuvnnaid, universitehtaid, allaskuvllaid ja ovttaskas olbmuid gaskkas.

Musiika- ja teáhterrájus

Čiekŋun, máhttu ja čuojahanillu  – rabas uksa musiikka, teáhtera ja dánsuma máilmmiide.

 Okta dain stuorimus ja boarráseamos eareliiggánrádjosiin dán hámis Eurohpás, rahpput juohkeoktii. Lávdedáidaga ovdáneapmi ja musiikka historjá oidno dan viiddes girječoakkáldagas.

Nuohtat sihke easkaálgiide ja ámmátlaččaide beroškeahttá hábmema ja šáŋŋera, vuosálmasgiehtačállosat ja prentejuvvon dramatihkka máŋggaid gillii. Viiddes čoakkáldagat boarráset prentehusain, giehtačállosiin ja árkiivvain siskkildit sihke teáhter- ja musiikaávdnasiid, earret iežá máŋga mearkkašahtti ruoŧa nuohttačálliid vuođđogiehtačállosiin ja eanetgo beallemiljovnna teáhtergova.

Musiika- ja teáhterdávvirvuorká

Fuomit ja dovdda  – kulturárbi gasku luvvejumi duođalašvuođa

Vuosehusat ja doaimmat musiikka ja teáhtera máilmmiin. Prográmmadoaibma čadno áigeguovdilis vuosáhusaide konsearttaiguin, ságastallamiiguin, logaldallamiiguin ja iežá doaimmaiguin mánáide ja rávesolbmuide.  Pedagogalaš doaimmas leat vuoseheamit, oahpahanávdnasat, čuojanashuksemat, workshop ja rabas musiikastoahkan.

Duogábealis ja ávnnasáittiin lea bargu jođus čohkket ja dikšut čuojanasaid, dáidaga ja iežá ávdnasiid.

Ruoŧa viisaarkiiva

Seailluha álbmotmusiikka, boarráset bivnnutmusiikka, ruoŧa jazza ja sisabohtton musiikaárbevieruid – inspirašuvdna ođasmahttimii                      

Ruoŧa viisaarkiiva čohkke, seailluha, dutká ja almmuha ávdnasiid suorggis álbmotlaš ja iežá boarráset viissat, dánssat, čuojaheaddjimusiika, boarráset bivnnutmusiika ja ruoŧa jazza. Viisa- ja lávllaregistaris sáhttá ohcat ávdnasiid 1500-vuoralogu viisagirjjiin gitta dán áigásaš viissaid ja schlager-melodiijaid.

Viisaarkiiva lea rahppot juohkeovtta váras, sihke dutkiide, ohppiide, musiikkariidda ja iežá musiikaberošteddjiide. Rádjosis guossit sáhttet lohkat, guldalit ja geahčadit ávdnasiid ja máŋget teavsttaid ja nuohtaid iežaset geavaheapmái.

Caprice Records

Dovddus buvtta – báddemat dáiddalaš berošteaddji musiikkain

Buvttadeamis lea eareliiggánit ruoŧa musiika, ruoŧa artisttaiguin, musiikkariin ja komponisttaiguin.  Sisttisdoallá viiddes musiikka , visot klassiikkalaš musiikkas, dán áigge musiikka ja elektrodakusttalaš musiikka gitta jazz-musiikii, álbmotmusiikka, máilmmiviidosaš musiikka ja musiikka mánáide. Caprice lea maid buvttadan historjjálaš duođaštusat ja báddemat, nuohttačállidieđut ja maiddai olu čoakkáldatalmmuheamit. Stáhta musiikadoaimmahaga áigumuš lea ovddimusat ođđasit almmuhit skearrokataloga. 

Elektrovdnamusiikastudio

Elektrovdnamusiikka ja jietnadáidaga deaivvadanbáiki ja ovddidanguovddáš  – riikkalaččat ja gaskariikkalaččat

Doaibma guoskkaha sihke dáidaga ja dieđalaš/tekniikalaš ovdáneami. Studiot ja oahput máŋggaid dásis addet máŧolašvuođaid sihke ruoŧa ja gaskariikkalaš guosse-nuohttačálliide ráhkadit, ovdanbuktit ja báddet elektrovnnalaš dáidamusiikka ja jietnadáidaga.

Elektrovdnastudio rádjosis lea eareliiggánis čoakkáldat girjjiin, áigečállosiin, cd- ja dvd-skearruin iešguđet suorggis.